Tänään oli niitä päiviä kun ei jaksanut raahautua työhuoneelle äheltämään vaan tuli pysyteltyä neljän seinän sisällä, mitä nyt vähän naapurissa ramppasin. Yleensä työhuoneella tulee notkuttua harva se päivä aamusta iltaan niin vaihteeksi mukava hommailla kotona. Vaan ei tässä ihan toimettomana olla oltu, työnsin juuri mansikkapiirakan uuniin ja täytyy toivoa, että siitä tulee syötävää. Kokkailu kun ei ole noita lempipuuhia, leipominen vielä menettelee mutta nekin tuppaa menemään enimmäkseen päin mäntyä...siis ei vieraille kehtaisi tyrkyttää mutta kyllä ne syötyä tulee.Huopakorujakin tuossa väsäsin ja pitää jatkaa jahka saan kaffet keitettyä ja mässäiltyä piirakkaa. Yhtiökumppanilla oli taasen rintarossitehdas pyörimässä  kun siellä pistäydyin esittelemässä tuotoksiani. Varastoa pitäisi saada kasaan pikapikaa sillä messukausi lähestyy, hieman stressiä pukkaa. Tuijottelin pitkästä aikaa aamusella toosaakin, en  omista koko vehettä ja kyläillessä tulee jonnin verran sitä sitten seurailtua. Onneksi ei ole niin paha hamsteritauti kuin Dr. Phil-ohjelman tapauksilla, pitääki varata kirppis kohtapuoliin, että saa tuota rompetta taas vähennettyä. Kaapissa on lankaa ym. vaikka millä mitalla kun vaan ehtisi tehä niistä joskus jotain, kaikki aika kun tuppaa menemään siihen, että saa myyntiin tuotteita väännettyä. Kevään Makedonia/Albania reissulta ostin hillitömän läjän helmiä ja paljetteja joita riittää varmaan koko loppuelämäksi. Iso pussi helmiä maksoi saman verran kuin askartelukaupasta pieni rasia, joten pakkohan niitä oli ostaa, nyt vain harmittaa etten raahannut enemmän niitä. Tosin pienen repun kanssa kun reissaa niin se vähän rajoittaa tuota hamstraamista...