Toinen kattimatti on nyt ollut kukkatippa kuurilla kohta parisen viikkoa. Tuloksia voi huomata jo nyt. Vaikka luontaislääketieteeseen uskonkin, niin aika ällistynyt olen kuitenkin.
Olen raahannut kattia eläinlääkäriltä toiselle vuosikausien ajan ja mistään ei ole ollut hyötyä. Kaikkea on kokeiltu, jopa kissaterapeuttia. Mitään muuta ei ole tapahtunut kuin että kaikki rahat on menny kankkulan kaivoon. En viitti edes miettiä miten paljon tuon katin lääkärireissut ovat maksaneet saatikka miten paljon meikäläisen omaisuutta se on tuhonnut.
Nyt onneksi eksyin Kitiskan kotisivuille ja sain uuden oljenkorren kokeiltavaksi, Bachin kukkatipat.
En vielä uskalla ihan 100% uskoa että katti on lopettanut sikailunsa, mutta siltä se nyt näyttää. Niin kauan olen herran touhuja kattellu, joten vaikealta sen tuntuu uskoa että kaikesta siitä päästäisiin nyt kertaheitolla eroon.
Ainakin se älytön komentelu ja huutaminen on loppunut. Tosi kummallista kun kukaan ei enää aamulla kilju korvan juuressa kun herään ja seuraa joka paikkaan. Tuntui että se oikein kyttää milloin raotan pikkasenkin silmiä jotta voi aloittaa komentelun. Enää ei ole joka välissä tunkemassa syliin ja vaatimassa huomiota. Toisen katin kanssakin tulevat nyt sopuisasti toimeen. Meillä on nyt melkein yhtä hiljaista kuin huopatossutehtaassa :) Se on nyt niin ihana katti, sellainen kuin kissat normaalisti ovat. Pitäiskö koputtaa puuta...varmaan nyt kun sanon näin niin se menee ja kusasee jonnekin.
Jään haaveilemaan päivästä jolloin voisin laittaa kaikki ihanan värikkäät mattoni plaattialle...